torstai 12. syyskuuta 2013

Läksyklubi

Riihimäen kaupunki on saanut rahoituksen HUPI-hankkeeseen. HUPI tulee sanasta HUolenPItoa. Hankkeessa halutaan kehittää huolenpitoa lisäävää toimintaa osaksi oppilaan arkea. Eteläisen koulun kohdalla hanke merkitsee läksyklubi -toimintaa.

Läksyklubin tavoitteena on:
  • tukea koulunkäyntiä, parantaa koulumotivaatiota ja ehkäistä syrjäytymistä
  • tarjota tukea läksyjen tekoon ja kokeisiin lukemisen, mikäli koti ei pysty lasta tukemaan
  • mahdollistaa rästitehtävien tekeminen tuetusti
  • mahdollistaa oppilaalle sähköisen materiaalin hyödyntäminen kokeisiin valmistautuessa tai opitun kertaamisessa
Toiminta:
Hankerahoituksella koululla käynnistetään valvottu ja ohjattu läksyklubi, joka kokoontuu koulupäiväön jälkeen tunnin kerrallaan. Läksyklubiin voivat oppilaat tulla hakemaan tukea ja apua mm. läksyjen tekemisessä ja kokeisiin lukemisessa. Opettaja voi ohjata oppimisen tukea trvitsevat oppilaat läksyklubille. Myös koulun oppilashuoltotyöryhmä voi ohjata oppilaan läksyklubiin.


Läksyklubi aloittaa toimintansa maanantaina 16.9  ja jatkuu toistaiseksi alla olevan tiedon mukaan: 

Läksyklubi kokoontuu luokassa 2B (Anja Sankarin luokka, yläkerrassa, toinen uusista luokista entisen kirjastonkohdalla)
maanantaisin    klo 14.05-15.05, 
keskiviikkoisin  klo 12:00-13:00
ja torstaisin.       klo 14.05-15.05

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Vanhempainilta 15.8., laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa

Eteläisellä koululla on viime vuosina ollut tapana pitää vanhempainilta heti toisen kouluviikon torstai-iltana. Niin teimme tänäkin vuonna. Klo 18.00 kokoonnuimme saliin. Aloitimme henkilökunnan esittelyllä. Jokainen kertoi nimensä ja mitä aineita opettaa muille luokille.

Oman esittelynsä yhteydessä, laaja-alainen erityisopettaja Eija Lehtiniemi, kertoi omasta työstään.
Tässä hänen esityksensä lyhyesti:
"Osa-aikainen erityisopetus
Mitä se on? Se on luku- ja kirjoitustaidon  ja matematiikan oppimista.
Opetus lähtee siitä, että oppilaat ovat erilaisia, kaikki oppilaat hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Opetus eriytetään mahdollisimman tehokkaasti. Taustalla on järkkymätön usko oppilaan oppimiseen ja kehittymiseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta kehittymään yksilöllisen kehitysresurssinsa mukaan. Oppilaat valikoituvat erityisopetukseen opettajien ja huoltajien arkipäivän havaintojen perusteella. Koulussa siinä auttavat erilaiset pienimuotoiset testit ja oppimisen seuranta.

Lukutaidon oppiminen on kielellisen kehityksen huipentuma. Suomen kielen vaikeutena on se, että sanat esiintyvät monissa eri muodoissa esim. sana kauppa: kauppako, kauppakin, kauppakaan, kauppahan, kauppapa, kauppahan, kauppakos, kauppani ...
 eli lukivaikeus on kieleen pohjautuva vaikeus, joka ilmenee vaihtelevina kielen vaikeuksina. Siihen sisältyy lukemisen vaikeuksia ja vaikeuksia kirjoitustaidon hankkimisessa. Oppilaalla voi olla pelkkiä lukemisen vaikeuksia, pelkkiä kirjoittamisen vaikeuksia tai molempia. Vaikeudet ovat odottamattomia suhteessa ikään, älyllisiin toimintoihin ja akateemisiin taitoihin. Vaikeudet eivät ole seurausta yleisemmästä kehityksellisestä vaikeudesta tai aistitoiminnan puutoksista."


Vahvistukseksi sille, että koulu on kehittynyt, Eija näytti yllä olevan arviointitaulukon. Onneksi arviointi ei enää ole tuolllaista!

Lopuksi Eija esitti seuraavan Mary Millerin ajatuksen:
"Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa."